Seikkailuja maailmalla -sarjan 7. teos vie Kreetalle, jota jumalten saareksi kutsutaan. Kirja on nuorten dekkari ja matkaseikkailu.
Seikkailuja maailmalla -nuortenkirjasarjassa on julkaistu kuudes
teos: Hieroglyfien salaisuus. Kirjan seikkailu vie Egyptiin, jossa Elsa
ryhtyy selvittämään tuhansia vuosia vanhan faaraohaudan hieroglyfin
arvoitusta.
"Faarao Tutankhamon on kuuluisa hänen hautakammiostaan
löy
Seikkailuja maailmalla -nuortenkirjasarjan viides teos, joka vie Kiinan Pekingiin keisariajan jalanjäljille:
Sarvioja, Sarvijoki ja Paratiisikuru
Aamulla kaikki oli toisin. Oli paksua pilveä, mutta ei suoranaista sadetta. Tuskinpa säät myöhemminkään paranisivat, joten päätimme lähteä Paratiisikurulle päivärepun kanssa.
Sarvioja mutkitteli idyllisen näköisenä laaksossaan. Ohut pilviharso viipyili laakson puiden latvoissa. Kyllä Sarvioja olikin kooltaan jotain muuta kuin edellisiltainen Kuotmuttiojan latvaliri. Sarvioja tunnettiin muuten aikaisemmin nimellä Sorvusoja.
Sarvioja mutkitteli idyllisen näköisenä laaksossaan. Ohut pilviharso viipyili laakson puiden latvoissa. Kyllä Sarvioja olikin kooltaan jotain muuta kuin edellisiltainen Kuotmuttiojan latvaliri. Sarvioja tunnettiin muuten aikaisemmin nimellä Sorvusoja.
Sarvioja laskee Sarvijokeen. Valitsimme Sarvijoen vartta noudattelevan polun. Sarvijoen yksi latvahaara lähtee juuri Paratiisikurusta. Lapin tunturijoelle tyypilliseen tapaan Sarvijoki on tunturialueella varsin matala ja rivakasti virtaava. Vettä on verraten vähän.
Sarvijoen latvat tulevat Hattupään kahta puolen. Itäisempi haara alkaa Ukselmakurusta Pirunportin suulta. Läntisempi haara, jota siis seurasimme, saa alkunsa osaksi Ukselmapään länsipuolelta Paratiisikurusta ja osaksi Lumipään länsikurusta. Kuvassa läntisten haarojen yhtymäkohta. Näin keskikesällä, jolloin lumet olivat jo lähes kokonaan sulaneet, Sarvijoen yläjuoksu oli pieni puronen. Taustalla Lumipään laki pilviverhossa.
Sarvijoen latvat tulevat Hattupään kahta puolen. Itäisempi haara alkaa Ukselmakurusta Pirunportin suulta. Läntisempi haara, jota siis seurasimme, saa alkunsa osaksi Ukselmapään länsipuolelta Paratiisikurusta ja osaksi Lumipään länsikurusta. Kuvassa läntisten haarojen yhtymäkohta. Näin keskikesällä, jolloin lumet olivat jo lähes kokonaan sulaneet, Sarvijoen yläjuoksu oli pieni puronen. Taustalla Lumipään laki pilviverhossa.
Myös Ukselmapään rinteitä peitti tiheä sumu. Huippu olisi varmaankin umpimurkussa. Ukselmapää (698 mpy) on Itä-Lapin toiseksi korkein ja samalla Suomen korkeimpia tuntureita.
Paratiisikurusta laskevaan latvapuroon oli muodostunut pikku lompolo. Nyt sen vesimäärä oli vähäinen. Kevättulvat olivat ilmeisesti tuoneet humusta Paratiisikurusta, koska lompolon pohja näytti tummalta. Puron varressa oli rehevä saniaiskasvusto.
Paratiisikuru ei ollut tällä kerralla edukseen, kun murku peitti sitä harsollaan. Ympäröivien rinteiden yläosat katosivat kokonaan harmauteen.
Kaunis paikkahan se toki oli nytkin. Pohjalla laajahko lompolo vihreän heinäjängän keskellä, sivustoilla tunturien harmaat rakkarinteet, jyrkässä takarinteessä korkea vesiputous, jota piti keskikesälläkin hengissä lumenviipymä.
Palasimme Sarviojan kämpälle Vaulopään rinteessä hieman ylempänä kulkevaa polkua. Kun päivää oli runsaasti jäljellä, päätimme nostaa rinkat pykälään ja suuntautua paluureitille. Emme lähteneet kaahuilemaan Kaarnepään laelle, vaan kiltisti kiersimme Sudenpesän ohi menevää polkua.
Kaunis paikkahan se toki oli nytkin. Pohjalla laajahko lompolo vihreän heinäjängän keskellä, sivustoilla tunturien harmaat rakkarinteet, jyrkässä takarinteessä korkea vesiputous, jota piti keskikesälläkin hengissä lumenviipymä.
Palasimme Sarviojan kämpälle Vaulopään rinteessä hieman ylempänä kulkevaa polkua. Kun päivää oli runsaasti jäljellä, päätimme nostaa rinkat pykälään ja suuntautua paluureitille. Emme lähteneet kaahuilemaan Kaarnepään laelle, vaan kiltisti kiersimme Sudenpesän ohi menevää polkua.