Seikkailuja maailmalla -sarjan 7. teos vie Kreetalle, jota jumalten saareksi kutsutaan. Kirja on nuorten dekkari ja matkaseikkailu.
Seikkailuja maailmalla -nuortenkirjasarjassa on julkaistu kuudes
teos: Hieroglyfien salaisuus. Kirjan seikkailu vie Egyptiin, jossa Elsa
ryhtyy selvittämään tuhansia vuosia vanhan faaraohaudan hieroglyfin
arvoitusta.
"Faarao Tutankhamon on kuuluisa hänen hautakammiostaan
löy
Seikkailuja maailmalla -nuortenkirjasarjan viides teos, joka vie Kiinan Pekingiin keisariajan jalanjäljille:
Pahaoja - Sotajoki
Merkitty polku Ivalojoen Kultalaan lähtee Sotajoen varressa sijaitsevalta Pahaojan kämpältä. Autolla ensin Saariselän Laanilasta Kutturantietä ja edelleen Pahajojan metsäautotietä. Molempien teiden varsissa on runsaasti nykypäivän kullankaivajien leirikenttiä.
Eräässä Hammastunturin karttaversiossa Moberginoja on merkitty väärään paikkaan, mikä helposti ohjaa ajamaan väärälle kämpälle. Oikea paikka löytyy pari kilometriä edempää. Sotajoen tuntumassa on oikein parkkialue, jonne saakka vie hyväkuntoinen metsäautotie. Parkkialueelta vie merkitty polku Pahaojan kämpälle. Parkkialueelta polku - tai oikeastaan ajotie - laskeutuu ensin alemmaksi lähemmäksi Sotajokea, mutta mäen alla jo ennen jokea on suunnattava merkittyä metsäpolkua vasemmalle. Suoraan kävelemällä päätyy joen rantaan, jossa on nykyiselläänkin kullankaivajan asentopaikka.
Pahaojan kämppä on nykyisin autiotupana.
Eräässä Hammastunturin karttaversiossa Moberginoja on merkitty väärään paikkaan, mikä helposti ohjaa ajamaan väärälle kämpälle. Oikea paikka löytyy pari kilometriä edempää. Sotajoen tuntumassa on oikein parkkialue, jonne saakka vie hyväkuntoinen metsäautotie. Parkkialueelta vie merkitty polku Pahaojan kämpälle. Parkkialueelta polku - tai oikeastaan ajotie - laskeutuu ensin alemmaksi lähemmäksi Sotajokea, mutta mäen alla jo ennen jokea on suunnattava merkittyä metsäpolkua vasemmalle. Suoraan kävelemällä päätyy joen rantaan, jossa on nykyiselläänkin kullankaivajan asentopaikka.
Pahaojan kämppä on nykyisin autiotupana.
Kultamäärien aikoinaan vähetessä Ivalojoella kullanetsintä laajeni Sotajoelle 1880-luvulla. Tamperelaiset teollisuuspohatat perustivat Oy Lapin Kulta -nimisen kaivostyhtiön. Se rakennutti Pahaojan suulle Sotajoen varteen tukikohtansa 1920-luvulla. Alueen kuuluisimpia kaivuumonttuja olivat Maailmanpankki ja Rovaniemenpankki.
Kultalan polkua varten Sotajoen yli on rakennettu hyvä silta. Sillalta avautuu näkymä Sotajoen myllerretyille rannoille, joita vihdoin peittää hentoinen kasvillisuus.
