Seikkailuja maailmalla -sarjan 7. teos vie Kreetalle, jota jumalten saareksi kutsutaan. Kirja on nuorten dekkari ja matkaseikkailu.
Seikkailuja maailmalla -nuortenkirjasarjassa on julkaistu kuudes
teos: Hieroglyfien salaisuus. Kirjan seikkailu vie Egyptiin, jossa Elsa
ryhtyy selvittämään tuhansia vuosia vanhan faaraohaudan hieroglyfin
arvoitusta.
"Faarao Tutankhamon on kuuluisa hänen hautakammiostaan
löy
Seikkailuja maailmalla -nuortenkirjasarjan viides teos, joka vie Kiinan Pekingiin keisariajan jalanjäljille:
KEBNEKAISE 20. - 23.7.2002
Kebnekaisella on kaksi huippua, Sydtoppen ja Nordtoppen. Niistä Sydtoppen on korkeampi ja sille myös huiputukset kohdistuvat. Sydtoppenilla on yllään pysyvä, keskimäärin 45 metrin paksuinen jääkuori, jonka paksuus vaihtelee vuosittain sään mukaan. Sen vuoksi tunturin korkeus myös vaihtelee vuosittain. Käyttämämme kartta ilmoitti Sydtoppenin (ja Kebnekaisen) korkeudeksi 2117 m. Kebnekaise on Ruotsin korkein tunturi.
Tunturihotelli sijaitsee noin 700 metrin korkeudella merenpinnasta. Kebnekaisen huipulle sieltä on siis noin 1400 m. Kun nousureitti välillä laskeutuu 200 metriä Kaffedaleniin, niin kokonaisnousuksi Kebnelle muodostuu kunnioitettavat 1600 m.
Sydtoppenin jäätikkökuorta peitti 20-30 cm:n pehmeä lumikerros. Kun sen alla oli kova jää, niin hurjapäisimmät palasivat huipulta "kivitasolle" pyllymäkeä laskemalla.
Sydtoppen on ylhäältä vain metrin parin levyinen ja muutaman metrin pituinen harjanne. Kolmelle sivulle, siis muille kuin noususivulle, oli hurjat äkkijyrkät putoukset. Harha-askeliin huipulla ei ole varaa!!
Tietysti on selvää, että huipulta avautuu uskomattoman mahtavat näkymät, kun sää vielä sattui suosimaan täydellisesti.
Kebnekaise on ensimmäinen kerran valloitettu 1883, jolloin sille nousi Charles Rabot. Kebnellä on useita valtavia jäätiköitä, joista suurin länteen valuva on nimetty Rabotin mukaan (Rabots glasiär, kuva yllä). Sieltä (Rabotin solan kautta) tapahtui myös tunturin ensimmäinen huiputus.
Alla näkymä pohjoiseen, mm. Kaskasapaktelle.
Luoteeseen Drakryggenin rinnettä:
Itään, Storglaciärin yläosa:
Itään, Ladtjon laaksoon (Nikkaluoktan suuntaan).