Aamulla pistelimme pekonit ja puuron kuontalon alle. Jätimme sitten leirin pystyyn ja viskasimme selkään vain päivärepun. Otimme suunnan kohti Routasenkurua. Siitä tulisi runsaan 10 kilometrin päivälenkki. Päätimme mennä Hirvasselän kallioita myöten. Paluureitti katsottaisiin tilanteen mukaan.
Pikku Rovijärven itäpäässä - sen ja viereisen pitkulaisen järven välissä - on kapea kannas, josta on helppo siirtyä järvien eteläpuolen maastoon, käytännössä siis Hirvasselälle. Pohjoisrinteen painanteissa oli jopa luntakin vähän jäljellä. Näkymät Hirvasselältä niin Rovijärven puoleiseen laaksoon kuin selänteen toiselle puolelle - Hirvasjärven yli - olivat varsin upeat. Hirvasselkä on noin 50 metriä Rovijärven yläpuolella.

Alkumatkan maasto Hirvasselällä oli mukavaa kävellä. Selänteen päällä oli useita lompoloita.



Varsinkin menomatkamme keskivaiheilla Hirvasselän louhikot, kumpareet ja suopläntit teettivät mutkia matkaan ja nostivat hien pintaan. Sää sattuikin olemaan hyvin suosiollinen.



Pikku Rovijärven itäpäässä - sen ja viereisen pitkulaisen järven välissä - on kapea kannas, josta on helppo siirtyä järvien eteläpuolen maastoon, käytännössä siis Hirvasselälle. Pohjoisrinteen painanteissa oli jopa luntakin vähän jäljellä. Näkymät Hirvasselältä niin Rovijärven puoleiseen laaksoon kuin selänteen toiselle puolelle - Hirvasjärven yli - olivat varsin upeat. Hirvasselkä on noin 50 metriä Rovijärven yläpuolella.

Alkumatkan maasto Hirvasselällä oli mukavaa kävellä. Selänteen päällä oli useita lompoloita.



Varsinkin menomatkamme keskivaiheilla Hirvasselän louhikot, kumpareet ja suopläntit teettivät mutkia matkaan ja nostivat hien pintaan. Sää sattuikin olemaan hyvin suosiollinen.


