Skaidia oli kolmisen kilometriä. Sen ylittäminen sujui alle tunnissa ja niin saavuimme raja-aidalle. Heti sen takana näkyivät Vätsärin jylhemmät ja huomattavasti upeammat maisemat.  Suoraan edessämme tunturiselänteen kainalossa pilkisteli tavoitteenamme oleva Harrijärvi.



Myös Rajapää (330 mpy) näkyi oikealla eli pohjoisen puolella melko lähellä. Matkaa huipulle oli alle 5 km. Tätä reittiä käyttäen siten Rajapääkin olisi varsin helposti saavutettavissa.



Raja-aita oli tiheästi langoitettu. Lankojen välistä ei päässyt ilman väkivaltaa. Etsiskelimme pienen notkelmakohdan. Otimme vanhan maassa lojuvan aitatolpan ja kankesimme sillä alinta lankaa hieman ylöspäin. Sieltä siirtelimme niin rinkat kuin kulkijat Suomen puolelle. - Harvoin sitä on niin nöyrässä asennossa kotimaahan palattu!



Rinkat jälleen pykälään ja eteenpäin. Tarkoituksemme oli päästä Harrijärvien länsipuolelle. Emme olleet varmoja, pääsisikö Harrijärvien välisen yhdysjoen yli riittävän helposti. Niinpä päätimme kiertää pohjoisemman Harrijärven pohjoispään kautta ympäri, koska siitä ei paljonkaan lisämatkaa tulisi. Pian tuo kaunis järvi ilmestyikin näkyviin.





Pohjoisemman Harrijärven jatkona oli pieni lompolo, mutta järven ja lompolon välissä oli sopiva kuiva maakannas, joten lompoloa ei tarvinnut kiertää. Kaunis lompolo: