SAARIJÄRVELLE

Tsahkaljärven pohjoispäässä alkoi jo sitten sataa. Rinkkoihin oli vedettävä sadesuojat. Sadetta riittikin sitten koko päiväksi, välillä turhankin reippaasti.

Tsahkaljärveen laskevan puron yli pääsee siltaa pitkin. Puron varressa onkin sitten pitkään aikaan viimeiset koivut. Enemmälti niitä löytyy vasta Meekonin laaksosta.

Saana saattelee kulkijoita miltei koko välin Tsahkaljärveltä Saarijärvelle. Tällä kerralla Saana verhoutui pilvivaippaan. Ennen Saarijärveä merkitty polku pistäytyy hetkeksi myös Norjan puolelle Tsoahpejavrin rantamille.

Tsahkaljärven ja Saarijärven väli oli ikävää kuljettavaa, sillä se oli paikoin hyvinkin märkä ja kurainen. Jatkuva sade ei tilannetta tietenkään parantanut. Onneksi oli vasta ekapäivä, niin innostusta oli vielä riittävästi jäljellä!

Kun Saarijärvi on hyvin suosittu lähiretkeilykohde, ei ehkä olisi kovin suuri pyhäinhäväistys, jos pahimpiin kurapaikkoihin laitettaisiin muutama pitkospuu sekä helpottamaan kulkua että säästämään maaston kulumista.

Saarijärven autiotupa kököttää Saarijärven ja Tsoahpejavrin välisellä kivisellä kannaksella, jolta ei kovin runsaasti löydy telttapaikkoja.

Vaeltajia oli runsaasti ja sekä autiotuvan että varaustuvan puoli olivat aivan täynnä yöpyjiä. Lisäksi alueella oli muutamia telttoja. Autiotuvissa on vaeltajien käytössä kaasulevyt, joten vaeltaja voi kulkea hieman "vajaalla" polttoainelastilla.