VUOMAKASJOELLE
Ilta Meekonilla oli kaunis, mutta ei kuitenkaan helteinen. Taustalla Annjalonin peräti noin 4 km:n pituinen pahta.
Myös sunnuntaiaamu 22.7. alkaa aurinkoisena. Meekonvaaran pahta Pierfejoen takana kylpee aamuauringossa. Lähdetään jatkamaan matkaa kohti Pitsusjärveä. Yksi teltoista ja "liikoja" tavaroita jätetään Meekonille, koska paluu tapahtuu samaa reittiä.
Jalat on vaelluksella aina lujilla. Parasta on etukäteishuolto. Eikä tullutkaan yhtään rakkoa!
Aluksi ylitetään rajusti ryöppyävä Pierfejoki. Ylitys tapahtuu kuitenkin hyvää siltaa myöten.
Meekonpahdan juurella on (erityisesti sateella) hankalahko isokivinen rakka. Sen jälkeen polku jatkuu hyväkulkuisena seuraillen Vuomakasjokea. Joki laskee Vuomakasjärven ja Meekonjärven välisellä runsaan kolmen kilometrin matkalla noin 40 m, joten koskia ja pikkuputouksia riittää. Vuomakasjoen laakso on aurinkosäällä kaunis, suorastaan idyllinen. Takana kohoaa yksi Yläperän mahtavimmista tuntureista, Kovddoskaisi (1245 m).
Täällä matkanteosta todella nauttii!