Paluu Nitsijärven yli
Melonta yöllä oli nautinto, joten jatkoimme ensin Koskivuonon länsirannalle. Siellä olimme jälleen Koskivuonon ja Nitsijärven välisellä venetiellä. Vedimme kanootit venetien pölkkyjä pitkin Nitsille ja kannoimme tavarat. Kun oli tyyntä, jatkoimme saman tien Nitsijärven itäisen selän yli.
Harkitsimme yöpymistä ensin Nitsijärven itäselän eteläpäässä, mutta sinne oli leiriytynyt meluisa seurue. Emme halunneet jäädä kuuntelemaan möykkäämistä, vaan päätimme jatkaa eteenpäin. Seuraavaksi harkitsimme yöpymistä Lammassaareen, mutta saari ei ollut maastoltaan ainakaan rannan läheltä kovin otollinen kahden teltan pystyttämiselle. Jälleen jatkoimme matkaa.
Niin päädyimme Ulkupetäjänniemeen. Kello oli noin neljä aamulla. Pystytimme teltat ja kömmimme hetkeksi nukkumaan.
Aamu urkeni edelleen kauniina. Sää oli erittäin lämmin heti aamusta ja helleraja rikkoontui. Aamupalan, jota ajallisesti voisipa jopa lounaaksi nimittää, jatkoimme matkaa. Niin päädyimme jälleen Harjuniemeen Postisaarta vastapäätä, vain hieman pohjoisemmaksi kuin mistä olimme menomatkalla sunnuntaiaamuna lähteneet. Ranta ja järven pohja oli hiekkaa. Kun päivä oli helteinen, emme voineet vastustaa kiusausta pulahtaa Nitsijärveen.
Uinnin jälkeen edessä olikin viimeinen melontajakso. Yllättäen tuuli oli voimistunut ja puhalsi idästä. Meillä oli jopa vaikeuksia ohittaa Harjuniemen pohjoiskärkeä, kun jouduimme melomaan sivutuulessa. Sen jälkeen pääsimme kääntymään lähes myötätuuleen. Kohtalaisten aaltojen vyöryessä perän takaa etenimme vauhdilla lähtörantaan.
Loppu hyvin, kaikki hyvin! Melontareissu oli mielestämme erittäin onnistunut!
Ulkupetäjäniemi oli hyvä leiriytymispaikka keskellä Nitsiä. | Harjuniemen rannalla oli hyvä pyyhkäistä hiet pois pinnasta. |