Menoreitti kulki Naruskan-Tuntsan tieltä Sorsajoen vartta noudattelevaa polkua, jota nimitetään myös A.E.Järvisen poluksi. Kulkihan tuo kuuluisa eräkirjailija-metsämies-kalamies myös juuri näitä selkosia. Hänen monien retkiensä viimeinen/ensimmäinen "linnake" oli Kota-Antin asumus Naruskajoen töyräällä Sorsajoen suulla.

Sorsajoki kohtaa Tuntsan tien runsaan 45 km:n päässä Salla-Savukoski -tieltä. Myöhemmin on merkitty korvaava reitti, joka lähtee hieman ennen tätä polkua, ns. "Tuntsan Pupin" matkailukohteen kohdalta. Tässä reittikuvauksessa myöhemmin esitelty Vaarinkehuman "taukoalue" on myös muuttunut ja osittain muuttanut eri paikkaan.

Paluumatka tehtiin Kaunisoivan etelärinteen ylittävää UKK-reittiä myöten. Valitettavasti näytti siltä, että metsähallitus tekee "parhaansa" tuhotakseen reitin maisema-arvot hakkuillaan.

Kokonaismatkaksi tulee runsas parikymmentä kilometriä. Helpon maaston vuoksi reitin kulkee helposti päivässä. Ongelma on tietysti se, että lähtö- ja tulopaikkojen ero on Tuntsan tiellä niin pitkä, ettei se onnistu ilman kuljetusjärjestelyjä. Me hoidimme asian käyttäen kahta autoa (viemällä siis toisen auton ensin tulopaikalle).

Sorsajoen varren polku on alkukilometreiltään itse asiassa henkilöautokelpoinen tie, jota voi körötellä varsin helposti runsaat pari kilometriä. Sopivaa lienee kuitenkin lähteä kävelemään viimeistään Kotatsiaapalta laskevan puron kohdalta. Siinä voi helposti myös täyttää juomapullonsa.

Polun varren metsä vaihtelee. Välillä on mäntyvaltaista, välillä kuusivaltaista ja välillä siltä väliltä.

Onpa matkalla jopa pitkospuut pikkusuon ylittämiseksi. Myöhemmin välille tehty yksi tulentekopaikkakin.